Kanada, Kazakstan, Ranska, Slovakia, Suomi, Sveitsi, Valko-Venäjä, Yhdysvallat. Lista tuo eri ihmisille mieleen erilaisia asioita, riippuen lukijan omista mieltymyksistä. Joku näkee siinä mielenkiintoisen kesälomareissun, toinen puolestaan tuntee jo suussaan kanadalaisen vaahterasiirapin maun ranskalaisen juuston päällä.

Lätkäfanit puolestaan näkevät siinä muutaman todella kovan kiekkomaan ja muutaman kovan haastajan. Jotkut muistavat vieläkin, kuinka Timo Peltomaa upotti Kanadan vuonna 1992, toiset puolestaan ovat ikirakastuneita Slovakiaan Leijonien MM-kullan ansiosta.

Jos lätkäfanille antaa vielä hetken aikaa katsoa ylläolevaa listaa, hän huomaa, että kyseessä on luettelo ensi kevään MM-kisojen Helsingin lohkon joukkueista.

Osa ryhtyy heti pelaamaan matseja ja tutkimaan, miltä Suomen mahdollisuudet näyttävät: “Kanada on kova, he saavat NHL-pelaajansa. Jenkeistä ei koskaan tiedä, mutta kova joukkue sieltäkin tulee. Kazakstan on kysymysmerkki.”

Toiset miettivät, minkälaisia turisteja sitä Helsinkiin saapuukaan. Kisaturisteja.

Kiekkohistorian läpileikkaus

Vaikka suomalaiset Leijoniaan rakastavatkin yli kaiken, MM-kisaisännyyteen kuuluu myös muiden kannustaminen, ja ehkä sen toisen, uuden suosikkijoukkueen löytäminen.

Eräs tapa päästä suomalaisten sydämiin on hankkia suomalaisia pelaajia tai valmentajia. Juhani Tammisen ajoista - ja Ranskan edellisestä huippukaudesta, jolloin maa oli A-sarjassa 10 vuotta - Ranskan valmentajana on jo 15 vuotta, joten Ranskan suosio Suomessa ei enää ole entisensä. Toki asiaan vaikuttaa sekin, että Suomi on kohdannut Ranskan MM-kisoissa viimeksi vuonna 1997.

Helsingin lohko on kaikkiaan oiva läpileikkaus kiekkohistoriasta, sillä mukana ovat niin lajin emämaa Kanada, viimeisten 20 vuoden aikana aivan huipulle noussut Suomi, nousussa oleva Sveitsi, viimeisten 10 vuoden aikana paikkansa MM-kisojen ylimmässä divisioonassa vakiinnuttanut Valko-Venäjä ja sarjanousija Kazakstan, jonka Suomi on kohdannut vain kahdesti: Naganon olympialaisissa 1998 ja Sveitsin MM-kisoissa samana vuonna.

Uusia maita

Helsingin lohko on samalla kertomus Euroopan historiasta. Tshekkoslovakia jakaantui Tshekiksi ja Slovakiaksi 1992, Valko-Venäjä ja Kazakstan itsenäistyivät 1991, kun Neuvostoliitto hajosi.

Isoveli-Tshekki sai pitää Tshekkoslovakia A-sarjapaikan, ja Slovakia joutui hakemaan vauhtia C-sarjasta. Se nousi kuitenkin A-sarjaan 1996 ja onpa sen jälkeen ehtinyt voittaa MM-kullankin 2002.

Itsenäinen Valko-Venäjä tuli mukaan MM-kisajärjestelmään 1993, nousi A-sarjaan vuonna 1997, mutta putosi takaisin alempaan divisioonaan 2001, kun Japani - joka sijoittui kisoissa viimeiseksi - säilytti paikkansa Aasian kiintiöjoukkueena. Vuoden 2005 kisoissa Itävallassa Valko-Venäjä oli jälleen A-sarjassa, sijoittuen yhdeksänneksi.

Kazakstanin taival on ollut samankaltainen kuin Valko-Venäjän, mutta se pelaa Helsingissä kiekkohistoriansa vasta kuudensissa ylimmän divisioonan kisoissa. Ja valitettavasti Kazakstanissa syntynyt NHL-maalivahti Jevgeni Nabokov valitsi aikoinaan Venäjän maajoukkueen. No, kävipä ensi keväänä miten tahansa, Kazakstan on edelleen maailman suurin sisämaavaltio.